Luenko nykyään puolet kirjoista, joita luen, siksi että Paper Fury puhuu niistä paljon? Hyvin mahdollista. En kadu sitä.
Tanner on lukion viimeistä vuotta käyvä bi-poika jonka ainoa tavoite on päästä pois pienestä utahilaisesta kotikaupungistaan mormonien keskeltä, ja elää elämäänsä avoimesti sateenkaaren alla jossakin muualla. Hänen paras ystävänsä Autumn haastaa hänet ottamaan viimeiselle lukukaudelle kirjoitusseminaarin, jossa harvat ja valitut pääsevät opettajan johdolla kirjoittamaan kirjan luonnoksen neljässä kuukaudessa. Heidän yllätyksekseen seminaaria tulee opettamaan myös Sebastian Brother, edellisenä vuonna seminaariin osallistunut mormonipoika joka on nyt onnistunut myymään seminaarissa luonnostelemansa fantasiaromaanin kustantajalle. Tanner kokee heti vastustamatonta vetoa Sebastianiin, ja tunne vaikuttaa molemminpuoliselta, mutta mormonikirkon vanhoillisuus ja Sebastianin syvä uskonnollisuus uhkaavat pilata poikien väliltä kaiken, mitä voisi olla.
Kirjojen kirjoittamista ja homoja? Kyllä kiitos! Tämä on todella kaunis kirja, joka kuvaa uskonnollisen yhteisön sateenkaarevana jäsenenä elämistä sekä sisä- että ulkopuolelta käsin tarkkuudella, mutta tuomitsematta. Tannerin perhe on muuttanut Utahiin kolme vuotta aiemmin Kaliforniasta, ja Tanner joutui muuton yhteydessä palaamaan kaappiin oman turvallisuutensa vuoksi. (Mormonit eivät ole tunnettuja homoystävällisyydestään.) Edes paras ystävä Autumn, toinen ei-mormoni teini heidän 88%-mormoneja kaupungissaan, ei tiedä Tannerin biseksuaalisuudesta. Tannerin vanhemmat eivät halua hänen seurustelevan mormonipojan kanssa, vaikka muuten tukevatkin Tannerin identiteettiä kotioloissa. Kun Tannerin ja Sebastianin välit siitä huolimatta lähenevät, ovat Tannerin vanhemmat hyvin huolissaan poikansa kohtalosta.
Sebastianin vanhemmat eivät tietenkään tiedä poikansa seksuaalisesta suuntautumisesta mitään, ja Sebastianilla on itselläänkin vaikeuksia hyväksyä itseään, mikä aiheuttaa paljon jännitettä poikien suhteeseen. Draamaa riittää, kun pojat eroavat ja palaavat yhteen useamman kerran kirjan aikana. Se ei kuitenkaan tunnu erityisen rasittavalta, sillä Sebastian on maailman suurin sweetheart ja häntä ja hänen uskonkriisiään/seksuaalisuuskriisiään tahtoo ymmärtää. Sebastianin ja hänen perheensä kautta opin myös paljon mormoniuskon arjesta ja sen hyvistä puolista. Tannerin perhehistoria (ja kirjanhetkiset tapahtumat) tuovat taas esille uskonnon rumempaa puolta. Kirjailijat ovat kuitenkin kunnioittaneet sitä, että uskonto on monille tärkeä, eikä kirjasta tule mormoneita tuomitsevaa kuvaa.
Kirjan juoni keskittyy hahmojen ihmissuhteiden välille, ja Tannerin ja Sebastianin suhde on hyvin rakkautta ensi silmäyksellä, minkä suuri fani en ole. Voin kuitenkin antaa tämän anteeksi, sillä suhteen muu kehittyminen on kirjoitettu taidolla ja tuntuu äärimmäisen aidolta. He ovat samaan aikaan söpöjä ja sydäntäsärkeviä. Tannerin suhde Autumniin sen sijaan on todella erikoinen, enkä pidä siitä miten Tanner kohtee "parasta ystäväänsä" läpi kirjan. Se muuttuu arveluttavasta tuomittavaksi yhden Tannerin ja Sebastianin eron aikana. En muutenkaan arvosta sitä, etteivät he saa olla rauhassa ystäviä - tahdon lukemiini kirjoihin miesten ja naisten välisiä oikeita ystävyyssuhteita!
Autoboyography on kerrottu Tannerin näkökulmasta kuin se olisi hänen seminaariprojektinsa. Tanner ei osaa kirjoittaa mistään muusta kuin omasta elämästään, ja yksi kirjan isoista jännitteistä on se, ettei hän voi palauttaa projektiaan outtaamatta samalla Sebastiania vähintään heidän opettajalleen. Kirjan lopussa onkin monimutkaista draamaa ja juonikuvioita Tannerin projektin ympärillä, mitä en muista enää kovin hyvin, mutta muistan että se oli osin hämmentävää. Ja tunteisiinhan tämän kirjan kanssa saa varautua: on niin ensirakkauden huumaa kuin hurjaa sydänsurua kuin suuttumusta ja pettymystä ja iloa ja ymmärrystä. Tämä kaikki siis niin lukijan kuin hahmojen puolesta. Lukuhetkellä tämä kirja kosketti minua syvästi, ja edelleen muistelen sitä lämmöllä, vaikka olenkin tullut tietyiltä osin hieman kriittisempiin johtopäätöksiin.
Neljä tähteä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti