We Should All Be Feminists oli vuosi tai pari sitten Suomessakin isosti esillä, kun kaikille maan yhdeksäsluokkalaisille jaettiin kopio tästä 50-sivuisesta esseestä. Kun tarvitsin HelMet-haasteeseen afrikkalaisen kirjailijan kirjoittaman kirjan, päätin saada kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja lukea tämän paljon puhututtaneen ja suuresti kehutun feministisen manifestin.
Adichien essee perustuu samannimiseen TED-puheeseen, jonka hän piti joitain vuosia takaperin. Hän puhuu feminismistä afrikkalaisesta näkökulmasta, käyttäen paljon esimerkkejä omasta elämästään. Essee käy läpi feminismin peruspilarit, ja on varsin toimiva feminismin perusteiden esittely. En tiedä miten valveutuneita suomalaiset yhdeksäsluokkalaiset ovat, mutta varmasti moni heistä on oppinut tästä kirjasesta hyviä asioita.
Itselleni We Should All Be Feminists ei tarjonnut juurikaan uutta pureksittavaa lukuun ottamatta konkreettisia esimerkkejä siitä, miten afrikkalaisten naisten tilanne on vielä monin paikoin heikompi kuin länsimaalaisten. Adichie ei sano mitään, mitä ei olisi sanottu jo aiemmin, joskin hän sanoo sen tiiviissä, helposti ymmärrettävässä ja nopeasti luettavassa muodossa, hyvin kirjoitettuna. Henkilökohtaisesti kaipaisin syvempää analyysia, mutta jos feminismi on vieras tai vähän pelottava aihe, ei tämä ole huono paikka aloittaa.
Adichie oli jokin aika sitten otsikoissa transfobisten kommenttien takia, ja tätä esseetä lukiessa oli helppo huomata, mistä ne nousivat. Adichien käyttämä kieli on hyvin binääristä ja monin paikoin cisseksististä: hän tiedostaa tekstissään vain miesten ja naisten olemassaolon, ja määrittelee sukupuolet biologisten ominaisuuksien kautta. Kuten tiedämme, sukupuoli on sosiaalinen konstruktio, "biologinen sukupuoli" on vähintäänkin epämääräinen sanapari, ja sukupuolikokemukset, -identiteetit ja -ilmaisu ei rajoitu cismiehiin ja -naisiin. Essee ei kyllä muutenkaan ole millään tasolla intersektionaalinen, vaan se puhuu feminismistä vain naisten ja miesten välisenä asiana. Minun feminismini kattaa myös monia muita osa-alueita, kuten rodullistetut ihmiset, luokkaerot, ableismin, seksuaalisen ja romanttisen suuntautuneisuuden, jne. Feminismin rajoittaminen cissukupuolisia ihmisiä koskevaksi asiaksi on minulle vierasta ja tuntuu epätarkoituksenmukaiselta.
Essee on saanut niin paljon kehuja ja huomiota, että odotin jotain paljon enemmän. Feministisen julistuksen sijaan sain keskiverron feminismin alkeiskurssin. Sillekin on paikkansa, mutta esseen saama huomio sen tasoon nähden tuntuu kohtuuttomalta.
Kolme tähteä
Yllä mainittu kohta HelMet 2016 -haasteesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti