Kekseliäimmät huomaavat heti, että kirjan nimi on sanaleikki kuuluisasta Sherlock Holmes -tarinasta A Study in Scarlet. Rakastan sanaleikkejä, ja niinpä olin heti myyty kirjan nimelle. Tästä lienee myös helppo päätellä, että kyseessä on Sherlock Holmes -teemainen tarina, ja mikäs sen parempaa.
Lontoolainen James Watson on lähetetty vasten tahtoaan pelaamaan rugbya amerikkalaisen Sherringfordin sisäoppilaitoksen joukkueessa. Watson haluaisi vain opiskella luovaa kirjoittamista seuratakseen isoisoisoisänsä tohtori John Watsonin jalanjäljissä, mutta yksi hyvä puoli Sherringfordissa on: sitä käy myös hänen esi-isänsä kumppanin jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa, Charlotte Holmes. Watsonin ja Holmesin suhde ei lähde täysin kivuttomasti käyntiin, mutta pian kampuksella alkaa tapahtua ja heidän täytyy yhdistää voimansa, kun joku yrittää lavastaa heidät syyllisiksi luokkatoverin murhaan.
A Study in Charlotte on mukaansatempaava, jännittävä mysteeri erinomaisilla hahmoilla. En ole lukenut tämän kalenterivuoden aikana turhan montaa kirjaa, joita on ollut vaikea laskea käsistään, joten tämä oli erittäin tervetullutta. Kirjan juoni kantaa ja loppuratkaisu on sekä tyydyttävä että jättää sopivan tilan jatko-osalle. Hahmojen puolesta saa todella jännittää useammassakin kohtauksessa.
Sekä Watson että Holmes ovat kiinnostavia ja aidon tuntuisia ihmisiä. He ovat ehkä turhan paljon suoria reinkarnaatioita esi-isistään, eikä kaikkia piirteitä ole aivan käsitelty loppuun asti (esimerkiksi Holmesin huumeidenkäyttö esitetään vain piirteenä, eikä niinkään asiana jolle pitäisi ehkä tehdä jotain), joten tässä olisi voinut toivoa hieman originaaliutta tai ainakin parempaa pohjustusta kirjailijalta, mutta kaiken kaikkiaan pidin hahmoista - etenkin Holmesista. Nais-Sherlock kaikkine Sherlockin piirteineen oli virkistävää ja tervetullutta luettavaa. Charlotte = rakkaus.
Maailmasta on sanottava, että ensinnäkin kirjan asetelma muistutti minua Truly Deviousista, jonka luin alkuvuodesta: teini-ikäiset etsivät sisäoppilaitoksessa. Mutta hyvällä tavalla. Pidän sisäoppilaitoksista kirjan tapahtumapaikkana, eikä tarinoissa oikeastaan ole muuta samaa kuin tapahtumapaikka ja murhamysteerigenre, joten en saanut vaikutelmaa, että Truly Devious olisi A Study in Charlotten kopio (vaikka kannessa onkin suositus Maureen Johnsonilta, eli hän on ehdottomasti lukenut tämän kirjan). Toiseksi maailmasta on sanottava, että rakastin ajatusta siitä, että Sherlock Holmes ja John Watson olisivat olleet oikeita ihmisiä ja jättäneet jälkeensä perhedynastiat. Hieman hämmentävästi kirjassa jossain kohdin myös mainitaan Arthur Conan Doyle Holmes-tarinoiden kirjoittajana, vaikka niistä enimmäkseen puhutaan John Watsonin tarinoina, mutta ehkä tämä oli aiemmasta painoksesta jäänyt virhe? En antanut sen häiritä liikoja.
Kirja käsittelee myös vakavia aiheita, kuten edellämainittua huumeidenkäyttöä, ja mm. raiskausta. Mainitsen tästä erikseen, sillä itse olen hyvin herkkä raiskaukselle kirjan elementtinä, mutta tässä sitä mielestäni käsiteltiin hyvin. Itse raiskaus on jo tapahtunut ennen kirjan alkua, eli lukijaa ei shokeerata yksityiskohdilla eikä sitä käytetä juonen käännekohtana. Sen sijaan kirja keskittyy (sen verran kuin keskittyy, tämä ei ole mikään pääaihe) toipumiseen ja selviytymiseen, trauman käsittelemiseen. Tätä hyvin harvoin näkee kirjoissa, joissa raiskausta käytetään vain juonen shokkielementtinä, joten erityispisteet tästä.
Kirjan lukeakseen ei tarvitse tuntea alkuperäisiä Sherlock Holmes -tarinoita, sillä kaikki juonen kannalta oleelliset tarinat selitetään lyhyesti tekstin seassa. Kaiken kaikkiaan voin siis antaa tälle uusinnalle lämpimän suosituksen!
Neljä ja puoli tähteä
Mua kiinnostaa kyllä tää kirja! Täytyy varmasti joskus lukea!
VastaaPoistaJoo suosittelen ehdottomasti!
Poista