Näytetään tekstit, joissa on tunniste The Secret Diary of Lizzie Bennet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste The Secret Diary of Lizzie Bennet. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 11. kesäkuuta 2017

Kaikkien aikojen kulutetuin tarinani: The Secret Diary of Lizzie Bennet

Bernie Su & Kate Rorick: The Secret Diary of Lizzie Bennet. Simon & Schuster, 2014. S. 377.

Jälleen kerran palaan Ylpeyden ja ennakkoluulon pariin. Kaipasin luettavaksi jotain kevyttä, tuttua ja turvallista, joten mikä olisi voinut olla parempi valinta kuin The Secret Diary of Lizzie Bennet. Olen katsonut The Lizzie Bennet Diariesin taas muutamaan kertaan läpi sen jälkeen kun viimeksi luin tämän kirjan, joten kirja antoi jälleen mukavan lisän kokemukseen.

Lyhyesti kerrattuna suhteeni tähän tarinaan on seuraava: olen nähnyt BBC:n minisarjan (pidän), olen lukenut alkuperäisen kirjan (pidän), olen nähnyt Keira Knightelyn tähdittämän elokuvan (en pidä), olen katsonut tämän Youtube-sarjan (pidän) ja lukenut tämän kirjan (pidän). Knightleyn elokuvan ja alkuperäisen kirjan olen katsonut/lukenut vain kerran, mutta muita mainittuja tarinan muotoja olen kuluttanut useaan kertaan. Jokin tässä kuitenkin jaksaa yhä viehättää, ja huomionarvoista on myös, että esimerkiksi Ylpeys ja ennakkoluulo ja zombit on edelleen testaamatta.

Bernie Sun ja Kate Rorickin modernisoima ja uudelleenkertoma Ylpeys ja ennakkoluulo on varmaankin yksi lempiasioistani tässä maailmassa, sekä Youtube-sarjan että tämän kirjan osalta. Se on raikas, samastuttava, pitää hyvin mukana kaikki alkuperäisen tarinan tärkeät elementit ja syventääkin sen joitakin aspekteja. Erityisenä suosikkinani täytyy mainita Lydian kehtiyskaari. Se koskettaa minua joka kerta syvältä, yleensä kyyneliin asti.

Koska olen arvioinut tämän kirjan jo kerran, ja puhunut sarjastakin aiemmissa postauksissa, en nyt kirjoita enempää. Tiedättehän te muutenkin, että rakastan tätä tarinaa hirveästi. Kirjassa on kömpelyytensä, mutta kukaan ei ole täydellinen (ja aika lähelle kyllä päästään).

Viisi tähteä

Sain kirjalla yhden kohdan HelMetin 2016-haasteesta, ja kolme kohtaa 2017-haasteesta. Molemmissa on nyt suoritettuna 31 kohtaa!

perjantai 26. helmikuuta 2016

Ylioppilaslahjaksi toivottua ja saatua

Jatkamme siis edelleen vuoden 2015 kirjoilla. Pyysin ylioppilaslahjaksi neljää kirjaa, joista kaksi on tässä postauksessa. Kolmas on seuraavassa ja neljättä en ehtinyt lukea ennen Englantiin lähtöäni. Täällä olen myös ehtinyt lukea melko vähän, töiden takia ja siksi, että olen aloittanut pääsykokeisiin lukemisen.


Pitkän linjan lukijat tietävät rakkaudestani Jane Austeniin ja muistavat ehkä postauksen, jossa intoilin Youtube-sarjasta The Lizzie Bennet Diaries. The Secret Diary of Lizzie Bennet on websarjan kumppani, jossa fanit pääsevät sukeltamaan syvemmälle sarjan tapahtumiin, saavat enemmän tietoa ja henkilökohtaisemman tason paljastuksia. Se on myös mainio modernisaatio romaanista Ylpeys ja ennakkoluulo.

Tämä on viides formaatti, jossa kulutan tätä tarinaa. Aivan ensimmäisenä näin BBC:n kuusiosaisen tv-sarjan, jota tähdittävät Jennifer Ehle ja Colin Firth. Seuraavaksi näin elokuvaversion, jonka pääosassa on Keira Knightley. Niin paljon kuin häntä rakastankin, pidän silti tv-sarjaa elokuvaa parempana. Elokuvan jälkeen luin alkuperäisen kirjan, ja sen jälkeen katsoin websarjan. Nyt olen lukenut websarjan pohjalta tehdyn kirjan. Tämä on luultavasti ainut tarina koskaan, jota olen päässyt tarkastelemaan näin monelta eri kantilta.

Päiväkirja yltää edeltäjiensä rimalle kevyesti. Se on älykkäästi ja hauskasti kirjoitettu ja ihana lisä websarjalle. Hahmot pitävät websarjassa saamansa äänen ja alkuperäistarinassa saamansa persoonallisuuden, mutta henkilökohtaisempi näkökulma tekee heistä syvällisempiä. Kaikki käänteet ja tapahtumat, joita sarjassa ei käsitellä, nähdä tai ohitetaan nopeasti, tulevat päiväkirjassa esiin.

Alussa kirja tuntuu hieman hakevan tyyliään. Sen on tarkoitus olla Lizzien henkilökohtainen päiväkirja, mutta joissain kohdissa se kuulostaa enemmän yleisölle kirjoitetulta. Tämä ongelma kuitenkin jää taakse ennen puoltaväliä. En voi sanoa, että mikään muu tässä kirjassa olisi häirinnyt minua. Katsoin websarjan vastikään uudestaan, ja minun nähdäkseni aika- ja tapahtumajärjestys piti. Eli jos et ole katsonut sarjaa, voi sarjan ja kirjan hyvin katsoa ja lukea yhtä aikaa. Kirjan voi lukea myös erillisenä, mutta Lizzie puhuu päiväkirjassaan sarjasta niin paljon, että minusta kirjasta saa eniten irti tuntiessaan myös tarinan audiovisuaalisen puolen.

The Secret Diary of Lizzie Bennet oli kaikkea mitä odotin ja enemmän. Websarjan ja/tai Jane Austenin faneille tämä on must-read; muillekin suosittelen lämpimästi. En tiedä, mitä enempää sanoisin. Olen niin iloinen, että sain tämän kirjan käsiini.

Bernie Su ja Kate Rorick: The Secret Diary of Lizzie Bennet. Simon & Schuster, 2014. S. 377.

Saan tällä kirjalla myös yhden vaikean kohdan HelMetin 2015-haasteesta!



Viime lokakuussa ilmestyi kirja nimeltä The Anatomy of Curiosity - kolmen pienoisromaanin kokoelma, joka sisältää myös kirjoittajiensa kuvaukset kyseisten teosten kirjoittamisprosessista. Sitä edelsi tämä kirja: The Curiosities: A Collection of Stories. (Sitä taas edelsi heidän yhteinen tarinabloginsa Merry Sisters of Fate.)  Pyysin yo-lahjaksi molempia kirjoja, sillä eräs kirjailijoista on rakas Maggie Stiefvaterini, ja kaksi muuta ovat hänen hyviä ystäviään niin työssä kuin muussa elämässä, joten olin kiinnostunut tutustumaan heidänkin teksteihinsä.

Tämä postaus on viikkokausia myöhässä, sillä en osaa laittaa ajatuksiani tästä kirjasta sanoiksi. Pidin siitä hirveän paljon. Stiefvaterilla, Grattonilla ja Yovanoffilla on kaikilla oma, tunnistettava tyylinsä ja tyylilajinsa, mutta kirjassa on silti yhtenäinen tunnelma. Jokaiseen tekstiin tuo kiinnostavan lisän kirjailijoiden kommentit niin tarinan alussa kuin sen marginaaleissa. Tarinat ovat täynnä erikoisuuksia, pieniä ja suuria kummallisuuksia, curiosities, ja joskus loppu kääntää kaiken päälaelleen. On lyhyitä ja pitkiä tarinoita, on scifiä ja fantasiaa ja nykyaikaa, on lohikäärmeitä ja sarjamurhaajia ja kaikkea siltä väliltä.

Nämä kolme äärettömän lahjakasta naista ovat tuottaneet omalaatuisen, kiinnostavan, hauskan ja mukaansatempaavan novellikokoelman, jota lukiessa sekä viihtyy että ajattelee. Heidän omat kommenttinsa kirjoitusprosesseista ja kasvustaan kirjoittajina ovat kirsikka kakun päällä. Tämä on projekti, jollaisen haaveilen toteuttavani joskus omien ystävieni kanssa. Siihen ei riitä pelkät kirjoitetut tarinat; tarvitaan myös lujaa ystävyyttä ja luottoa toisen arvostelukykyyn. Merry Sisters of Fatella on tämä kaikki.

Viisi tähteä.
Maggie Stiefvater, Tessa Gratton, Brenna Yovanoff: The Curiosities. A Collection of Stories. Carolrhoda Lab, 2012. S. 291.

tiistai 13. tammikuuta 2015

Mistä olenkaan elämässäni jäänyt paitsi

Hei kaikki! Minulla on noin miljoona (ainakin kaksi) postaamatonta kirjaa odottamassa teitä, mutta tänään ei puhuta kirjoista. Tänään puhutaan elämäni mullistaneista projekteista (jotka tosin ovat juontaneet elämäni mullistaneista kirjoista, kun nyt mietin asiaa.) Selostuksesta luultavasti tulee pitkä ja vaikeaselkoinen, mutta yritän parhaani.

Aloitetaan tunnustetuista faktoista. Rakastan syvästi kirjailijoiden L. M. Montgomery ja Jane Austen tuotantoa. Monet tiesivätkin sen jo, he jotka eivät, tietävät sen nyt. Olen lukenut lähes koko Montgomeryn tuotannon ja omistankin siitä suuren osan. Ikisuosikkini on kuitenkin Anna -sarja. Olen lukenut lähes koko Jane Austenin tuotannon ja omistan sen kokonaan. Ikuinen suosikkini on kuitenkin Ylpeys ja ennakkoluulo. Ja nyt alkaa se vaikeaselkoinen osa.

















Kaksi koulukaveriani (Kallion lukio, ilmaisutaito, taidehörhö, you know...) ovat aloittamassa Annoihin perustuvaa YouTube -sarjaa, johon he hakevat nyt näyttelijöitä. Olen tietenkin menossa koekuvauksiin, sillä miten voisin olla menemättä?! Projektissa tarina ja hahmot on modernisoitu nykypäivään ja se etenee Annan pitämänä videoblogina (jossa hän siis kuvaa itseään ja kavereitaan ja kertoo elämästään). Idea ei ole uusi, vaan YouTubessa on muutamiakin tällaisia sarjoja, mistä pääsemmekin... Jane Austeniin!

Kun kaverini ilmoittelivat projektistaan, he mainitsivat muutamia vastaavanlaisia sarjoja esimerkeiksi: Carmilla, Emma Approved sekä The Lizzie Bennet Diaries. Tästä Austeniin tutustuneet jo tietävätkin, mistä oikein intoilen tänään, mutta niille, jotka eivät tiedä:


(Ja minulta oikeasti kesti kolme ja puoli kappaletta päästä asiaan. Vähän on säälittävää.) Lizzie Bennet on siis Jane Austenin romaanin Ylpeys ja ennakkoluulo päähenkilö, ja kyseinen YouTube -sarja on tehty juuri kuvailemallani periaatteella: tarina ja henkilöt on siirretty nykypäivään ja se koostuu Lizzien videoblogeista. Yksi jakso on keskimäärin ehkä noin viisi minuuttia pitkä ja niitä on 100, plus kaksi bonusjaksoa, plus kolme spinoff -sarjaa.

Menkää. Katsomaan se. Heti. Aloitin eilen aikomuksenani todellakin vain aloittaa - katsoin 70 jaksoa. Tänään minun ei pitänyt todellakaan katsoa ollenkaan - katsoin loput 32 jaksoa. (Spinoffit sentään vielä odottavat.) Näyttelijät ovat erittäin taitavia, videot itkettävät ja naurattavat, ne ovat niin todentuntuisia, ja modernisointi on tehty äärimmäisen hyvin. Olen rakastunut! Sarja on kaiken kaikkiaan niin erittäin onnistunut että en tiedä mitä muuta vielä sanoisin. En osaa eritellä upeasta kokonaisuudesta yksittäisiä upeuden tekijöitä, kuten olen aiemminkin huomannut. Olen vain... huokaus. En ymmärrä miten olen voinut missata tämän aiemmin. (Vaikka et olisi lukenut Ylpeyttä ja ennakkoluuloa, voit silti nauttia The Lizzie Bennet Diariesista. Sarjan katsominen ei vaadi minkäänlaista alkuperäisen tarinan tuntemista, sillä tapahtumat esitetään aitoina, nyt tapahtuvina asioina.)



Seuraavana aikomuksenani on katsoa Carmilla, jonka Liberté on nyt katsonut. Ja ne spinoffit tietysti. Luultavasti katson myös Emma Approvedin. Jossain väleissä voisi yo-kirjoituksiinkin lukea (toissijaista). Aion vielä miina-ansoittaa tämän postauksen:



Toivottakaa minulle onnea koekuvauksiin! En malta odottaa. Olisi mahtavaa päästä mukaan tällaiseen projektiin, mutta jos en pääse, ei se mitään - voin aina katsoa sitä kunhan se alkaa ilmestyä!