Kukaan YA-maailman tuulia seuraava ei ole voinut välttyä To All the Boys I've Loved Beforelta - se julkaistiin jo viisi vuotta sitten, mutta puhututtaa edelleen. Viime kesänä ilmestynyt Netflix-elokuva sai minutkin viimein tarinan pariin, sillä vaikka en ollut ikinä kiinnostunut kirjasta tarpeeksi lukeakseni sen, halusin tukea ensimmäistä teiniromcomia jossa pääosaa näytteli aasialaistaustainen tyttö. Elokuva olikin ilahduttava ja kun tämän vuoden HelMet-haasteeseen ilmestyi kohta "Olet nähnyt kirjasta tehdyn elokuvan", oli valinta selvä muutamastakin syystä. Ensinnäkin olin pitänyt To All the Boys -leffasta odotettua enemmän, ja toiseksi en yleensä ikinä katso leffoja lukematta ensin, joten vaihtoehtoja ei juuri ollut.
Viisi kertaa elämässään Lara Jean on ollut oikeasti rakastunut, ja viisi kertaa hän on kirjoittanut salaisen rakkautensa kohteelle rakkauskirjeen, jonka on sitten piilottanut hatturasiaan vaatekomeronsa perälle. Hänen isosiskonsa Margotin lähtiessä Skotlantiin yliopistoon jää kodista, pikkusisko Kittystä ja isästä huolehtiminen Lara Jeanin harteille. Uusi tilanne kuitenkin mutkistuu entisestään, kun joku lähettää Lara Jeanin rakkauskirjeet ja yksi niistä menee Lara Jeanin ystävälle ja Margotin entiselle poikaystävälle, naapurin Joshille. Kiusallisen tilanteen paineessa Lara Jean ja toisen kirjeen vastaanottaja Peter Kavinsky päättävät esittää seurustelevansa jonkin aikaa, jotta Peter voi kostaa entiselle tyttöystävälleen ja Lara Jean vakuuttaa Joshin siitä, että hänen tunteensa tätä kohtaan ovat menneen talven lumia.
Tämä on todella söpö kirja, jossa on ihanan kotoinen tunnelma. Lara Jean ei harrasta biletystä, vaan leipomista, leikekirjojen tekemistä ja muuta kotoisaa puuhastelua. Sitä on rentouttava ja mukava lukea. Näiden kontrastina kirjassa käsitellään myös sitä, kuinka tyttöjen äidin kuoltua vuosia aiemmin, Margotin lähdettyä Skotlantiin ja isän tehdessä paljon töitä iso osa varsinaisesta taloudenpidosta jää myös Lara Jeanin harteille. Perhe, sen tärkeys, tehtävät ja määritelmä ovatkin isoja teemoja kirjassa.
Elokuvaan verrattuna kirjan tahti toimii mielestäni huomattavasti paremmin. Asiat etenevät loogista vauhtia, kun taas elokuvassa minulle tuli molemmilla katselukerroilla olo "ai nyt ollaan jo näin pitkällä". Kirjassa on luonnollisesti myös enemmän aikaa ja kohtauksia rakentaa juonta ja hahmojen suhteita. Toinen merkittävä heikkous elokuvassa on koko juonen motivaatio. En sano siitä nyt enempää välttääkseni spoilereita, mutta juonen liikkeelle paneva voima on kirjassa huomattavasti uskottavampi ja loogisempi kuin elokuvassa.
Sitten päästään asioihin, joista tässä kirjassa/tarinassa en erityisesti pidä. Ensinnäkin
Joka tapauksessa minusta on hauskaa että fanfictionista tuttu ja suosittu valeseurustelu on löytänyt tiensä myös kirjojen sivuille, ja nautin tämän osion lukemisesta suuresti. Lara Jean on suloinen päähenkilö, ja Peter Kavinsky kirjassa mielestäni monipuolisempi ja kiinnostavampi vastapari hänelle kuin elokuvassa. Kirjan viimeinen neljännes ei oikein puhutellut minua, koska en jaksanut konfliktia, mutta muuten pidin kirjasta ja se oli hauska lukukokemus. Jatko-osiin asti tuskin kuitenkaan pääsen.
Kolme ja puoli tähteä
HelMet 2019 -haasteesta:
6. Rakkausromaani
10. Rodullistetun kirjailijan kirjoittama kirja
12. Kirja liittyy Isoon-Britanniaan
33. Olet nähnyt kirjasta tehdyn elokuvan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti